Ensimmäinen päivä:

Uffuf.... nyt on laskeuduttu äyriäistren maahan ja ehdin vetästä lentokentälläkin yhden sushiaterian (vaikka nyt ei Japanissa ollakaan). Hinta oli alle puolet Suomen hintatasosta, ei kuitenkaan jokapäiväiseksi ruokavalioksi sopivaa tällä budjetilla. Lentokentältä tarttui mukaan myös tukku paikallista tuohta ja prepaid-puhelinliittymä (n. 2€). Kuten seuraavasta kuvasta ilmenee, olin melko väsynyt Lontoo-Bangkok-lennon alussa (oli muuten hyvä palvelu koneessa).

Noin tunnin pituisen taksimatkan jälkeen (minkä aikana taksikuski oli aivan ulapalla) olen saapunut majapaikkaani, n. 15-25 neliöiseen "asuntooni". Kuten jo taksilähetteestä huomaa, kuski ei edes tiennyt mihin oltiin menossa. Perille päästiin kuitenkin kun riittävän monelta ohikulkijalta kysyttiin neuvoa.

Asuntolan vastaanottokomitea koostui sällistä joka lätkäsi ensimmäisen nipusta löytyvän avaimen käteeni ja toisesta kaverista joka ei puhunut sanaakaan englantia ja saattoi minut huoneeseeni. Kuulema sopimukset voidaan kirjoitella huomenna; ja näin tehtiin.

Muuten ihan mukavanlainen luukku, lukuunottamatta jo toista tuntia ulkona mölisevästä "allajallajaa"-karnevaalista (tai ainakin suunilleen tuota he toistivat jatkuvalla soitolla). Ulkonakin alkoi (ja loppui) vastikään noin 20 min kestänyt monsuunisade.

Sen verran on väsymys iskenyt matkailijaan, että en jaksanut edes pyyhettä/pesuvälineitä/tyynyjä/peittoja yms käydä ostamassa, vaan kävin pesuaineettomassa ja pelkästään kylmää vettä sylkevässä suihkussa heti kun olin nähnyt Terminator 1:n lopun (sattui tulemaan töllöttimestä). Lopuksi rupesi väsyttämään sen verran paljon, että painuin pehkuihin vaikka ulkona tuntuikin olevan jokin suurempi karnevaali päällä.

Toinen päivä:

Heräsin siihen, että oveen kolkutettiin. Puin pikavauhtia päälle ja kävin avaamassa oven. Englantia puhumaton talonmies tuli porakoneen kanssa sisään ja pulttasi seinään vedenlämmittimen: Jes! Lämmintä vettä.

Kävin allekirjoittamassa sopimukset ja siihen se matkakassa sitten melkein menikin. 16 000 bahtia (n. 320 e) joutui maksamaan kättelyssä. Tapasin tänään myös Marko Juutin, joka oli toinen Thaimaahan matkaavista suomalaisista. Tapasin Markon Futurepark-ostoskeskuksessa, mihin sain kärvähtämään 8000 bahtia (n. 160 e, kts. kuva). Sinne ne viimeisetkin rahat sitten menivät. Nyt alkaa kaiku kuulua lompakosta, mutta toivo elää, että koulun tukirahat saapuvat vielä jonain päivänä.

Mukaan tarttui petivälineet, vaatetusta, ruokaa ja pieni n. 20e maksava pienen pieni Nokia-puhelin, millä voin seurata kotosuomen kännykkäliittymää. Ostoskeskuksesta löytyi myös Apina-myymälä (kts. kuva).

Tuli kyllä ostettua vähän liiankin paljon tavaraa tänään. Oheisesta kuvasta ilmenee mitä kaikkea tuli ostettua about 160e edestä :D

Noniin... tänään on se päivä. Nyt on sitten sukulaiset, kaverit ja rakas avovaimo hyvästelty ja matka voi alkaa. Ensimmäisenä haluan kiittää kaikkia hyvän matkan toivottajia. Olin tosi yllättynyt miten moni jaksoi muistaa ja toivotella hyviä matkoja. Moni halusi myös tavata ennen lähtöä, mikä oli myös ihailtavaa. Kiitokset kaikille ja omat hyvän matkan toivotukset haluan antaa Sainion Samille, joka kokee samantapaista kohtaloa näillä hetkillä, matkatessaan pekonin luvattuun maahan.

Päätin sitten ottaa hepatiitti B -rokotteen eilen ja vahvistava täytyy ottaa kuukauden päästä. Lopullinen vahvistus siitä sitten puolen vuoden päästä.

Pakkaaminen piti suunnitella melko taktisesti jotta sai 4,5 kk:n Suomesta tarvittavat tarpeet yhteen reppuun, mutta suhteellisen paljon sitä mahtuikin pieneenkin reppuun kun vain asetteli oikein :)

Tarkoituksena oli kirjoitella tänne jo Helsinki-Vantaan kentältä, mutta ajanpuutteen ja kettuilevan tekniikan takia täytyi lykätä kirjoittelua tänne Lontoon Heathrowiin. Helsinki-Vantaalla kävi mm. seuraavaa: juuri kun pääsin istahtamaan ja kirjoittelemaan, kuulutettiin että lähtöportti on vaihtunut ja jouduin siirtymään. Myös jotkut ilmoitustaulut olivat hieman seonneet :)




Päätin ostaa täältä kentältä Thaimaan koordinaattorille pienen tuliaisen Suomesta hyvänä eleenä; päädyin ostamaan suomalaiseen tapaan Muumipeikon muotoisen rahalippaan missä on suklaarahoja.

Huh... onpas täällä kallis WLAN-yhteys: noin 5 €/45min. :) Palataan asiaan lähempänä päämäärää. Seuraava kohde: Bangkok Suvarnabhumi! Over and out!

Blogi on syntynyt

Noniin... nyt on sitten luotu tämä kuuluisa internetpäiväkirja, eli blogi. Ideana raportoida Thaimaan vaihto-opiskelussa tapahtuvaa elämää ulkomaailmaan. Opinto on tarkoitus suorittaa Sirindhorn International Institute of Technologyssä, 50 km päässä Bangkokin lentokentästä.

Toivon mukaan saan tänne reilun läjän materiaalia ja uutisia. Hyödyn tästä myös sen verran, että saan blogista copy-pastettua hyvinkin näppärästi pakollisen matkakertomukseni koululle.

Nyt on matkaan jäljellä aika tarkalleen 9 päivää ja kaikki koulu- ja työprojektit on auttamattomasti myöhässä. Täytyy vaan puskea viimeiset päivät täysiä että voi sitten ottaa lungimmin uudessa ympäristössä.

Tähän mennessä on tullut hankittua n. 50 € maksanut passi (vanha kastui lahjakkaasti pesukoneessa), 120 € maksava viisumi, n. 180 € maksanut matkavakuutus ja tietysti n. 650 € maksanut meno-paluulentolippu Englannin kautta.

Kaikki mahdolliset tukipaperit on lähetetty ja vielä on harkinnan alla, otanko rokotuksen Hepatiitti B:n ja/tai Japanin aivotulehdukseen. Malarian riski on myös mahdollinen tietyillä alueilla, joten mahdollisesti hankin myös siihen reseptin etukäteen. Ongelmaksi vain koostuu koko setin hinta (rittävästi) ja lompakko mikä on tällä hetkellä niin tyhjä, että sieltä kuuluu kaiku kun huhuilee sisään.

Katsotaan mitä tästä tulee. H.S. kuitaa, over and out!