Loppu häämöttää

Arg! Enää n. 18 vuorokautta jäljellä kotiin paluuseen. 4,5kk vierähtää paljon nopeammin kuin olisi voinut odottaa. Lähtöpäivä on muistissa kuin eilinen. Kasaantuneet koulu- ja työprojektit muistuttavat kuitenkin siitä että kaikkea on ehtinyt tapahtua ja kaikkea mitä olisi pitänyt tapahtua ei ole vielä tapahtunut. Onhan se kuitenkin mukava päästä näkemään perhettä ja tuttujakin.

Viimeaikojen tapahtumista sen verran, että ystäväni Daniel (jäljempänä Dannu) saapui apajille keskiviikkoaamuna. Heti alkajaisiksi Dannu tuli visiitille meidän koululle paparazzihommien merkeissä. Koska koulusta tai koululaisista ei ole juurikaan tullut otettua kuvia, niin päätinpä julkaista tässä muutaman kuvan koulusta. Ensimmäinen kuva on otettu poistuessani koulubussista, toinen kuva kouluruokalasta ja kolmas kuva tietokantakurssilta, jossa pidämme esitelmää tietokantajärjestelmästämme (taisi muuten olla ainoa järjestelmä mikä oli täysin itsetehty ja toimiva).

Koulurutiinien jälkeen lähdettiin elokuvan (District 9 - loistava pätkä) jälkeen rämisevällä ja nitisevällä yöjunalla kohti Chumpornia josta lautalla Koh Phanganille. Junamatka oli jälleen kerran tappavan tylsä ja epämukavan sekä jäätävän kylmän junan ansiosta untakaan ei meinannut saada. Phanganilla vietettiin melko leppoisaa aikaa levyttelyn, syömingin ja tietty tenttilukemisten kera. Oheinen yhteiskuva on otettu skootterin päältä, joten turvallista matkaa! :D

Omien tenttikiireiden takia en voinut jäädä Fullmoon partyihin, mutta käytiin kuitenkin tutustumassa Halfmoon partyihin, mitkä eivät olleet ihan yhtä hienot kuin fullmoonit, vaikka estradi (viidakko) olikin kieltämättä hienompi kuin tylsä ranta yöllä. Sisäänpääsymaksu oli 3-kertainen suhteessa fullmooneihin ja myös matkustaminen bungaloweilta juhliin ja takaisin oli kalliimpaa. Juhlien jälkeen jatkoin matkaani takasin Bangkokiin yksin. Dannu jäi vielä Phanganille suorittamaan sukelluskurssia ja viettämään täydenkuun juhlien 25-vuotisjuhlaa (sunnuntaina 4.10.). Itsekin olisin jäänyt jos tenttejä ei olisi ollut edessäpäin. Ohessa pieni epäselvä video puolikuujuhlilta.

Sain äskettäin tietää että vanha Welho-tuttavani saapuu myös Bangkokiin huomenna, joten vierailijoita tuntuu taas riittävän, mikä on tietty hyvä asia :)

Huomenna olisi koulutuksen ehkä tähänastisesti vaikein tentti ja ylihuomenna vastapainoksi helpoin, joten tämän viikon koitos on toivottavasti ohi suht. kivuttomasti ja nopeasti, kuten katanan isku vesimelonin läpi. Ensiviikolla olisi sitten luvassa 3 semivaikeaa tenttiä, joiden jälkeen paikallinen koulu on lopullisesti ohi (ei tarkoita suinkaan sitä että kaikki hommat olisivat loppu).

Heti 7. päivä kirjaudun ulos asuntolasta ja siirryn Bangkokin yöelämän kautta Koh Changille kolmatta kertaa nauttimaan hieman vapaudesta ja hyvästä ruoasta Dannun kanssa. Dannu joutuu poistumaan Suomeen jo 12. päivä, joten siinä tiet eroavat ainakin n. viikoksi kunnes palaan itsekin perässä. 15. lokakuuta myös isoveljeni saapuu Thaimaahan ja toivon mukaan ehdin/pystyn häneenkin törmäämään vielä ennen paluuta.

Paljon on tullut tehtyä ja paljon olisi pitänyt tehdä, mutta budjetillisista ja ajallisista syistä useampikin asia jäi tekemättä. Täytyy siis Suomeen palattua alkaa tahkoa rahaa niin paljon että pääsee vielä uudemman kerran tekemään vastaavanlaisen reissun ilman budjettimurheita. Lisää kuvia ja videoita tulee Facebookiin tai ihan vain face2face kaikille halukkaille siinä vaiheessa kun pääsen taas nopeamman nettiyhteyden päähän (Suomessa). Nämäkin kuvat saa isoiksi klikkaamalla niitä.

Yhteenvetona voin todeta että reissu on ollut kaiken kaikkiaan hieno kokemus ja ehdottomasti suosittelemisen arvoinen kaikille jotka haluavat nähdä maailmaa etuovea ja perunamuusi-lihapulla-ateriaa kauemmas. Mahtava tilaisuus nähdä hienoja paikkoja ja tutustua loistotyyppeihin sekä avartaa omaa maailmankuvaa.

Voi olla ettei tule hirveästi enää kirjoiteltua tänne, joten mikäli tästä tulee viimeinen kirjoitus tänne, haluan kiittää niitä jotka ovat tätä blogia seuranneet ja kommentoineet, sillä se on ainoa syy miksi olen jaksanut tätä päiväkirjaa ylläpitää. Yksi parhaista asioista tällä reissulla on ehdottomasti ollut se, että Tiina ja osa kavereista on päässyt tänne asti mukaan tunnelmaan, vaikkakin vain vähäksi aikaa.

Nyt on aika palata armottoman tenttilukemisen pariin. Kiitti, kuitti ja kumarrus. Siis over and out; nähdään Suomessa!